Istumatyö on hirmuisen raskasta. Tämän kärkevän havainnon olen saanut parin päivän aikana huomata. Luennoilla istuminen ilman aktiviteetteja ei ole minun juttuni. Iltapäivällä, kun olimme jo reippaat kuusi tuntia kuunnelleet liikunnasta yhteiskunnassa, huomasin kaipaavani virikettä. Sitä paitsi vieruskaverillani, Nooralla, näytti myös silimät luppasevan. Nyt äkkiä jotain säpinää.                                                    

Tunnetteko Hapsiaisen? Jokaisella on kyseinen ukkeli omasta takaa: sen saa kolmesta sormesta. Nimetön ja etusormi muodostavat jalat, ja keskari eli keskisormi on Hapsiaisen eräänlainen kärsä (silmät ovat siinä samassa). Kokeilkaapa. Siinä on Hapsiainen.

Gargohousuistani, oikean taskun liepeiltä, paistoi langanpätkä. Riuhtaisin sen irti, Hapsiaiselle hyppynarun. Noora pyöritti narua ja Hapsianen hyppi. Sen jälkeen Noora löysi repustaan lampun (taisi olla pyörään asetettava valo), jossa oli kiva sininen säihke. Eipä muuta kuin lamppu vilkkumaan ja Hapsiainen discosykkeeseen! Sormeni olivat miltei solmussa, kun Hapsiainen jorasi niin ankarasti. Lisäksi sama jannu pääsi juoksemaan kuvitteellista juoksumattoa pitkin reidelläni. Kovakuntoinen kaveri.

Iloa päivään,

-Ese