Junnuna olin innokas tarrojen, kivien ja pullonkorkkien keräilijä. Tapanani oli vaihdella tarroja serkkuni kanssa. Molemmat olivat noihin aikoihin aktiivisia Tiimarin kävijöitä. Vaihtokauppa oli suuressa roolissa.

Tänään on 16.12., ja tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta siitä, kun eräs silloinen luokkakaverini sai tietokoneen. En ymmärrä, miksi tämä tieto on iskostunut mieleeni. En koe hyötyväni siitä millään tapaa (paitsi ihmetyttämällä tuttavapiiriäni), joten luokittelen sen täysin turhaksi tiedoksi.

Tänä syksynä olen useaan otteeseen pähkäillyt, miksi koulujutut eivät voi jäädä yhtä helposti mielen perukoille kuin tuollaiset edellä mainitut pikkutiedot? Voisin tehdä vaihtokaupan näissäkin asioissa.